Kirjalliset harrasteeni laajenivat pari viikkoa sitten. Romaanien kirjoittelu ei ole oikein lyönyt leiville, kenelläpä se niin Suomessa tekisi. "Lyödä leiville", siinä kummallinen sanapari, tarkoittaen ymmärtääkseni rahan ansaitsemista. No, tiedä hänen etymologiastaan. Mutta mennäänpä siihen kirjojen pitelyyn.

Lupasin kaupallisen taustakoulutukseni ja ylettömän vahvan itseluottamukseni siivittämänä tehtä kaverini pienyrityksen kirjanpidon. Eipä siinä mitään, tuumasta toimeen ja kuittinippu eteen. Sunnilleen normaalin saunaämpärillisen kokoinen läjä. lajitttelematta, luokittelematta ja ilman minkään näköistä kontekstia. Tiliotteet sentään aikajärjestyksessä. Ja siinä vasta vuosi 2009.

Tyvestä puuhun noustaan. Niinpä.  Ensin lajittelua, luokitusta, hämmästystä. Joka kuuseen kurkottaa.. Ei kuitenkaan kapsahtanut. Kirjan pitely tapahtui kuten kirjan kirjoittaminenkin. Yksi ajatus kerrallaan, kirjoittaminen sana kerrallaan, kirjojen pitely kuitti kerrallaan. Kauniin työn tuloksena syntyi 4 kirjaa, jotka luovutin kaverilleni ja hän varmaan ne verottajalle samantien.

*Kirjojen nimet ovat melko tylsät ja firman nimikin jääköön tässä mainitsematta hygienisistä syistä. Kirjojen nimet ovat järjestyksessä :

Tasekirja 2010

Tasekirja 2011

Tasekijra 2012

ja vielä puolivalmis tasekirja 2014
Eräs lapsuudesta tuttu kaveri kuitenkin oli kyseessä ja hänen pienyrityksensä. Toimiva firma,

hyvinkin, kirjojen pito ei kuitenkaan aivan hänen vahvuutensa.

Omaa kirjallista harrastusta tuli sitten tälläkin tavoin laajennettua.
 

Iloista lukuhetkeä mm. verottajalle tasekirjojen parissa.

 

d

 

D....