23.3.2013 

Kirjani on nyt ulkona, myynnissä. 

Romaanini,  Alajärven aikapallon löytää Nordbooksin verkkokaupasta :www.nordbooks.net. Suosittelen. Se on ihan aidosti hyvä ja ensimmäisen omakustanteiseni jälkeen tuntuu, että niiden kahden kirjan välillä on valovuosi eroa. Juonessa, kirjallisessa ilmaisussa, sanassa, lauseessa ja virkkeessä. Erilaisia kirjoja, kyllä. toinen mustan huumorin ahdistuksen sekainen kasvukertomus. Toinen - Alajärven aikapallo siis - on taas puhtaasti komediallinen aikamatka 1700-luvun alkuun muutaman tunnetun historian hahmon seurassa. Se on hyvä.

Ystäväni ei varsinaisesti yllättänyt minua eilen, kun kerroin, että kirja ilmestyi ? Hän kysyi, miltä nyt tuntuu?

Saman kysymyksen hän oli esittänyt jo edellisen romaanini osalta, aikanaan 2011 kirjoitetun "Filemon Barthelsin seitsemän elämänsyntiä" -romaanin osalta. Mikä sivumennen sanoen oli romaanipuolella esikoiseni.

Nyt hän kysyi samaa uudelleen. Miltä nyt tuntuu ? Katsotaanpa ensin, mitä ennen sitä tapahtui: Ehkä joku aloitteleva kirjoittaja voi tästä lukea, miten kauan se saattaa viedä. Ja hei. Se voi viedä paljon pitempäänkin. Riippuen tarinasta, kyvyistä, kirjoituksen kieliopillisesta tasosta, ajasta, teeman osuvuudesta ja kymmenistä muista tekijöistä.
 

Vuodesta 2011 asti oli ehtinyt tapahtua seuraavaa, vahvasti lyhennettynä:

2.1. 2011 Ensimmäisen romaanin alkulauseen kirjoittaminen 
2.1.-30.4. 2011 8 tuntia päivässä kirjoittamista. Ei enempää, ei vähempää. Arkisin. Työntekoa siis vahvasti puurtaen. Normaalien työaikojen puitteissa (ei siis samalla muita töitä).

  • Toukokuu 2011 Ensimmäinen romaani valmis ja sen viimeistely ja lähettäminen kustantajille.
  • 8 kuukautta odottelua ja samaan aikaan toisen romaanin kirjoitus. Vastaukset tulivat kustantajilta aikanaan: "Kiitos, mutta ei kiitos". Ehkä se romaani vähän raakile olikin, mutta päätin tehdä erään kustantajan palautteen innoittamana siitä kuitenkin omakustanteen. Palaute oli positiivinen ja kannustava, kehui sanankäyttöä, dialogia ja selkeää lausetta. Totesi kuitenkin, että romaani ei ole aiheeltaan kovin myyvä. Uskoin toki ammattilaista. Nyt olen jo vähän eri mieltä. Päätin kuitenkin, että ensimmäisen romaanini on saatava myös kannet.
     
  • Kesä 2012 Omakustanne valmistui. Kustannus, no, tonni omaa rahaa ja muutama lainattu . Kunhan se tuli ulos, kunhan sen  näki painettuna. Kunhan se olisi siinä käsillä. Kevyttä ylpeyttä kuitenkin havaitsin. Ylpeyshän on joidenkin vakiintuneiden käsitysten myötä Suomessa jostain kumman syystä synti. Omasta mielestäni  saavutuksistaan saa ja pitää osata nauttia. Ei toki pidä turhamaisuuttaan asioista ylpeillä, mutta kyllä saa olla ylpeä, jos johonkin poikkeukselliseen pystyy. Ja saa olla ylpeä niistä pienistäkin asioista, onnen palasista.
  • Joulukuu 2011 Toisen romaanin lähettäminen kustantajaehdokkaille. Samanlainen odottelu.
  • 2012 aikana : Kolmannen ja neljännen romaanin kirjoittaminen. Kolmas jäi toistaiseksi kesken taiteellisten mielipide-erojen kanssa. Olin eri mieltä sisällöstä lähinnä itseni kanssa. En oikein vieläkään ole löytänyt tuon romaanin puolen välin käännettä. Ehkä se valmistuu joskus.
  • 2012 kesällä : Neljäs romaani, "Korkeuksista loistava valo (Dekkari)" lähti Otavan dekkarikilpailuun. 1300 osanottajaa. No. Voittoa ei tullut, mutta teksti tai ainakin murhan uhri on ainakin poikkeuksellinen. Murhadekkari ja vielä komedia. Murhan kohde on tosin hieman normaalista poikkeava, nimittäin afrikkalainen kirahvi. Asiaa selvittämässä kaksi etsivää.
     

Sitten lopulta tuli postia:

  • Syyskuu 2012 : "Haluamme julkaista kirjasi, Aikapallon". Pienehkö kustantaja, mutta mikä riemu !! Mikä autuus ja onni !!

Minun kirjani !!
8 kuukauden päästä ? Ei haittaa. Aivan sama. Läpäisin julkaisukynnyksen. Toisin sanoen, pääsin siihen 2 % joukkoon, jonka romaani Suomessa kustantajan toimesta julkaistaan. Joka viideskymmenes romaani siis noin ylipäätään julkaistaan. Noin 400-500 vuodessa. Käsikirjoituksia tulee 20 000 joka vuosi.
 

  • Maaliskuu 2013 : Kirja on nyt julkaistu !!

Olenko ylpeä julkaistusta romaanistani. En varsinaisesti juuri siitä julkaisusta. Mutta olen ylpeä hyvin tehdystä työstä ja siitä, että en antanut vaikeilla hetkillä juonen kanssa periksi. Olen ylpeä siitä, että sain projektini valmiiksi ja tavoitteeni saavutettua. Tottakai myös poikkeuksellisesta tarinasta ja siitä, että uskalsin lähteä kirjoittamaan auki alunperin täysin päättömältä tuntunutta ideaani. 

niin, miltä nyt tuntuu?

En tiedä, samalta kai, kuin vaikkapa Veikasta kiivettyään kaikille yli 8-kilometrisille huipuille  tai Hjalliksesta purjehdittuaan yksin pallon ympäri. Minulle romaanin julkaiseminen vaikutti suunnilleen saman kokoiselta haasteelta, kuin edellä mainituille herroille nuo mainitut.

Siis siltä tuntui, miltä tuntuu alkuperäisen, liki mahdottomalta tuntuvan tavoitteen asettaminen itselleen, sen saavuttaminen ja se tieto yli kahden vuoden työmäärästä, jonka tavoitteeseen pääsy on vaatinut

Hienolta tuntuu.

-----

P.S. Alajärven Aikapallo saatavilla esim. www.nordbooks.net